Optimaaliset sademittaukset kaksoispolarisaatiosäätutkalla (OSAPOL)

Euroopan rakennerahaston ja Tekesin rahoittama tutkimusprojekti OSAPOL tähtäsi laadukkaiden sademittausten tehokkaaseen hyödyntämiseen vesialan yritystoiminnassa. Projektissa kehitettiin kaksoispolarisaatiosäätutkien mittaukset palvelemaan vesi- ja viemäriverkoston hallintaa ja optimointia; pilottikohteena toimii HSY:n vesihuolto. Säätutkaan pohjautuva sademittaus on ylivoimainen verrattuna perinteiseen sademittariin mittaustiheyden suhteen

Sade on keskeinen muuttuja vesihuolto- ja vesivoimataloudelle sekä -liiketoiminnoille. Sade ohjaa järjestelmien toimintaa ja suunnittelua. Erityisesti rankkasade synnyttää merkittäviä haasteita vesijärjestelmien nopealle sopeutumiskyvylle. EU:n vesistrategia (Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi 2012) on nostanut vesitehokkuuden parantamisen yhdeksi viidestä teemasta vesivarojen turvaamisessa; vesijohtoverkostojen vuotojen hallinta on eräs tärkeimpiä keinoja vesivarojen määrän ja laadun hallinnassa.

Säätutka on ihanteellinen aluesadantojen mittaamiseen, sen paikka- ja aikaresoluutio on ylivoimainen yksittäisiin sademittareihin nähden. Tyypillinen mittausresoluutio on ajallisesti 5 min ja paikallisesti 0.1 - 2 km². Vaikka sademittarit antavatkin tutkaa tarkemman pistemittauksen, niillä ei saavuteta tarpeeksi tarkkaa alueellista kattavuutta. Ilmatieteen laitoksen tutkaverkkoa on uusittu vuodesta 2009 lähtien vaihtaen vanhat tutkat uudenlaisiin kaksoispolarisaatiomittausta hyödyntäviin tutkiin. Kaksoispolarisaatiomittausten avulla tutkakuvista voidaan tunnistaa sateen olomuoto ja siivota häiriömittaukset entistä paremmin. Mittausteknologia parantaa myös sateen voimakkuuden mittaamista, kun sateen itsensä aiheuttaman vaimennuksen virhe voidaan arvioida.

OSAPOL-projektissa keskeinen tavoite oli kehittää laadukas sadetieto pohjautuen tutkamittausten optimaaliseen käyttöön. Projektissa pyrittiin osoittamaan sadetuotteiden potentiaali vesialan yritystoiminnalle. Tarkoitus oli, että modernien säätutkapohjaisten sadantamittausten käyttö tulisi osaksi vesialan normaalia kehitys- ja liiketoimintaa.

Projektin vetovastuu oli Ilmatieteen laitoksella ja mukana olivat vesi- ja energia-alalta HSY Vesihuollon toimiala, Tampereen vesi, Lahti Aqua ja Jyväskylän Energia sekä suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll Finland Oy ja konsultointiyritys FCG Oy.

Projekti linkittyi Tekesin ohjelmaan INKA Älykäs kaupunki ja uudistuvat teknologia ja erityisesti yhteistyötä tehtiin HSY Vesihuollon toimialan INKA Älykäs Vesi -projektin kanssa.