HAQT-hanke suomeksi

Pääkaupunkiseudulle rakennettiin uudenlainen, nykyistä verkkoa täydentävä, tiheä ilmanlaadun havaintojärjestelmä. Alueellisesti aiempaa kattavampien tilannekuvan ja ennusteiden avulla on mahdollista kehittää ilmanlaatua parantavia toimia.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatuverkon mittauspisteet lisääntyivät, kun Helsinkiin asennettiin mittausasemia täydentävä Vaisala Oyj:n ja Pegasorin mittalaitteista koostuva parinkymmenen sensorin verkosto - Helsinki Metropolitan Air Quality Testbed (HAQT). Sen avulla saatiin kohtuuhintaisesti lisätietoa ilmanlaadusta eri puolilla pääkaupunkiseutua. Kerätty data sekä sen pohjalta tehdyt analyysit tulivat avoimesti kaikkien saataville ja näin voitiin tietoa ilmanlaadusta jakaa tehokkaasti kaupunkilaisille.

ENFUSER-mallinnustyökalulla ennusteita

Ilmatieteen laitoksen ENFUSER-mallinnustyökalu loi mittaustiedoista pääkaupunkiseudun ilmanlaadun ennusteita sekä analysoi ja optimoi uusien havaintojen tuomaa lisäarvoa. Mallissa käytettiin ilmanlaatumittausten lisäksi mm. tietoja säästä, maanpinnan korkeusvaihteluista, rakennuskannasta sekä päästölähteistä. Mitattavien tietojen ja ennakoivan mallin perusteella voitiin suunnitella ilmanlaatua parantavia toimenpiteitä. "Näin esimerkiksi katupölyn torjunnan tarvetta voidaan arvioida ja ennakoida entistä paremmin", toteaa Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Ari-Matti Harri.

"Uudet mittaus- ja mallinnustulokset tarkentavat ilmanlaadun seurantaa ja viestintää pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuo asukkaiden käyttöön uusia ilmanlaatukarttoja verkkosivuille sekä ratikoiden ja metrojen infotauluille. Myös ilmanlaatuennuste aiotaan ottaa käyttöön hankkeen kuluessa", HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Tarja Koskentalo kertoo.

Uudenlainen yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden yhteistyö pääkaupunkiseudun Smart & Clean –projektin suojissa rakensi pohjan seudulla kehitettävien ratkaisujen viemiseen kaupunkeihin, joissa ilmanlaatu on vakava ongelma. Oleellinen osa projektia oli tiedon avaaminen ulkopuolisille, jolloin myös projektiin kuulumattomat yritykset voivat rakentaa sen varaan omia palveluitaan. Tiheä verkko tuottaa ilmanlaadusta paljon nykyistä yksityiskohtaisemman kuvan. Täydentävä sensoriverkko oli mahdollista rakentaa kustannustehokkaasti, koska uudet ilmanlaadun mittauslaitteemme maksavat murto-osan verrattuna aiempiin mittausasemiin, kertoo Vaisala Oyj:n johtaja Jarkko Sairanen.

Uuteen ilmanlaadun havaintojärjestelmän (HAQT) kehityshankkeeseen osallistuivat mittalaitteiden toimittajat Vaisala Oyj ja Pegasor, pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurannasta vastaava HSY, uuden anturiverkoston lisäarvoa analysoiva Ilmatieteen laitos sekä uudenlaisten antureiden pontentiaalia tutkiva Helsingin yliopisto. Projektia johti Ilmatieteen laitos. HAQT-verkosto hyödynsi Cityzer-infrastruktuuria (ympäristöhavaintoihin keskittyvä avoin business-ekosysteemi). HAQT-ilmanlaatuprojekti on hieno esimerkki siitä, miten uusi Helsingin seudun Smart & Clean -toimintatapa tuo yhteen kaupungit, tutkimuslaitokset ja yritykset.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos: yksikönpäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri(at)fmi.fi 

Smart & Clean -säätiö: toimitusjohtaja Tiina Kähö, puh. 040 591 3847, tiina.kaho(at)smartclean.fi 

Helsingin yliopisto: Prof. Tuukka Petäjä, puh. 050 41 55 278, tuukka.petaja(at)helsinki.fi 

Vaisala Oyj: viestintäpäällikkö Marina Stenfors, puh. 050 364 4909, marina.stenfors(at)vaisala.com 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: yksikönpäällikkö Maria Myllynen, puh. 044 5643748, maria.myllynen(at)hsy.fi 

Pegasor: Toimitusjohtaja Juha Kaartinen, 0503582768, juha.kaartinen(at)pegasor.fi 

FMI-ENFUSER: Fuusiotu tunnin NO2 [µgm-3] kertymä. Tuulivektorit punaisella.